Aurinko paistaa ja lämpömittari näyttää reilut +20 ^oC . Mikäs sen mukavampaa, ellei pitäisi istua päivisin luennoilla. Onneksemme Mannheimin yliopistossa vietetään kahden viikon mittaista Spring Breakkiä eli kevät- tai pääsiäislomaa. Spring Breakin aikana suurin osa vaihtareista matkustaa eri puolille Eurooppaa. Me puolestamme päätimme ostaa interrail-passit ja suunnata nenämme kohti Italiaa, Ranskaa ja Espanjaa. Ennen reissua meillä oli vielä pari päivää aikaa hoitaa kaikki kouluhommat hyvälle mallille ja näin teimmekin.

Tässä kirjoituksessa on vain muutama sana reissusta, koska siihen liittyvää tekstiä oli niin paljon, että päätimme tehdä reilimatkasta kokonaan oman blogin. Reiliblogissa on selostettu tarkemmin, mitä teimme eri päivinä ja höysteenä on totta kai kuvia matkanvarrelta. Blogi löytyy alla olevasta osoittteesta.

http://railtrip.vuodatus.net

Lyhykäisyydessään reisumme eteni seuraavasti Mannheim - Milano - Torino - Monaco - Marseille - Tarragona - Bordeaux - Mannheim. Saimme kokea Sveitsin vuoristomaisemat, italialaisen jäätelön ja pizzan, ranskalaiset viinit sekä Tarragonan rannat. Reissu oli siis kokonaisuudessaan onnistunut, mutta myös raskas, koska 10 päivän aikana matkustuspäiviä oli 5 ja kilometrejä tuli mittariin lähes 4000.

Näkymä Tarragonan näköalapaikalta

Reilin jälkeen on ollut onneksi aikaa huilailla, pestä pyykkiä ja palata takaisin normaaliin elämään. Perjantaina kokkailimme isommalla porukalla ja teimme taas kerran lettuja, sillä yksi jenkkikaverimme halusi oppia letun paiston salat.

Kokkailua Jussin kämpillä

Lauantai oli täälläkin vappuaatto, jota kuitenkin vietetään Saksassa hieman erilailla kuin Suomessa. Ainakin Mannheimin seudulla on tapana kokoontua Heidelbergissä sijaitsevaan amfiteatteriin (Thingstätte), jonka natsit ovat aikoinaan rakentaneet. Tapasimme VISUM:n organisoiman retken alkajaisiksi Mannheimin rautatieasemalla, josta otimme junan Heidelbergiin. Heidelbergissä meitä odotti tunnin kävelymatka metsätietä pitkin läheiselle kukkulalle. Tunnin urakointi palkittiin, sillä rummut soivat ja keskellä amfiteatteria roihusi iso kokko. Pimeän tultua näkymä oli mahtava: tuhannet ihmiset istuivat soihtujen kanssa amfitetterissa ja keskellä roihusi kokko rytmikkään rummutuksen säestämänä. Lisäksi väkeä viihdyttivät tulennielijät ja -pyörittäjät. Takaisintulo olikin sitten vähän haasteellisempaa, koska metsätie oli pilkkosen pimeä ja jyrkkä. Onneksemme porukassa oli sellaisia, jotka olivat noudattaneet ohjeita ja ottaneet mukaansa taskulamput, joten pääsimme turvallisesti takaisin.