Jussi on Wine-Tastingissa tutustumassa saksalaisiin viineihin, joten voin kerrankin kirjoittaa kaikessa rauhassa blogia. Meillä ei ole nimittäin viikkoon ollut kuin yksi tietokone käytössä, kun Jussin läppäristä pimeni vielä toistaiseksi tuntemattomasta syystä näyttö ja se on nyt poissa pelistä.

Olen kielikurssilla ryhmässä, jossa meitä on vain viisi tyttöä International Winter Academystä ja muut ryhmän jäsenet ovat muuten vaan Saksaan tulleita ulkomaalaisia, jotka ovat kaikki aloittaneet saksan opiskelun yhtäaikaa täällä Mannheimissa viime syksynä. Muu ryhmä tuntee toisensa jo varsin hyvin, ja he järjestävät usein yhdessä illanviettoja ja muuta mukavaa.

Sain alkuviikosta kutsun ryhmämme korealaiselta tytöltä tulla mukaan valmistamaan perinteistä korealaista lisuketta Kimchiä. Hetken pohdittuamme Seulki kanssa, onkohan ruoka liian tulista minulle vai ei, lupauduin liittymään kymmenen hengen kokkausseurueeseen.

Valmistauduin ruoanlaittokoitokseen perehtymällä Wikipedian Kimchiä koskevaan artikkeliin. Artikkelin perusteella ei vielä voinut olla täysin varma, mitä tuleman pitää. Luotin kuitenkin siihen, että jos Kimchi on liian mausteista, niin tarjolla on itämaiseen tapaan varmasti myös riisiä, jolla saa tarvittaessa mahdollista Kimchin poltetta pienemmäksi. Näillä eväillä lähdin sitten eilen illalla tutustumaan aitoon korealaiseen ruokakulttuuriin.

Illan alkajaisiksi pääsin havainnoimaan eri kulttuurien aikakäsitystä, kun olimme sopineet tapaamisen rautatieasemalle tasan kello viideksi. Minä olin tunnollisena suomalaisena 16.55 paikalla - ensimmäisenä. Seuraavat kokkaajat Kiinasta ja Hong Kongista saapuivat klo 17.05. Illan emäntä tuli n. 17.15, jolloin soitimme myös kolumbialaiselle kaimalleni, joka oli tässä vaiheessa edelleen kotona.

Hoidimme ruokaostokset porukalla ja suuntasimme Seulkin luokse. Odotin, että Seulkillä olisi tavallista opiskelijakämppää isompi asunto, kun hän ei ollut vaihtari. Hämmästys oli kuitenkin suuri, kun ahtauduimme kaikki kymmenen ruoanlaittajaa pieneen yksiöön. Onneksi Seulki oli suunnitellut Kimchin valmistuksen varsin hyvin, joten asunnon ahtaus ei estänyt edes eteläamerikkalaisia vahvistuksia pitämästä salsaharjoituksia ruoanlaiton lomassa!

Itse Kimchin valmistus oli varsin monivaiheinen projekti. Ensimmäisenä pilkottiin Kimchin pääraaka-aineena käytettävät kiinankaalit (1 per/suu) ja huuhdeltiin ne. Huuhdeltujen kaalien päälle täräytettiin kilo suolaa, jonka jälkeen ne jätettiin tunniksi rauhaan. Nesteiden poistuessa kaaleista Seulki valmisti vaalean kastikkeen, johon lisättiin sipulin varsia, inkivääriä ja yksi kokonainen valkosipuli. Kun kaaleista oli selvästi poistunut vettä, kaalinpalat pussitettiin ja loputkin vedet puristettiin pussin suun kautta pois. Kuivatut kaalinlehdet lisättiin tehtyyn kastikepohjaan, johon laitettiin myös erittäin reilulla kädellä chilijauhetta. Kun kaikki ainekset olivat samassa kulhossa (tässä tapauksessa pakastimesta adoptoidussa laatikossa), seurasi Kimchin valmistuksen hassuin vaihe. Seulki antoi kaikille kertakäyttökumihanskat ja kymmenen käsiparia sekoitti raaka-aineet punaiseksi muhennokseksi tai salaatiksi - suomen kielessä ei ole kovin osuvaa sanaa valmiille Kimchille.

Pilkotut kiinankaalit odottamassa suolausta

Kimchin kastikepohja & mausteet pl. chili

Kimchin lisäkkeeksi Seulki keitti, totta kai, riisiä riisinkeittimellä, korealaisia tulisia nuudeleita sekä porsaan kinkkua mausteliemessä. Mausteiden käyttö näytti olevan korealaisessa keittiössä aivan eri maailmasta kuin Suomessa.

Taemmassa kattilassa keitetään mausteisiin haudattua siankinkkua ja edemmässä kattilassa on tekeillä Kimchin kastikepohja

Sitten päästiinkin maistelemaan. Kun olin nähnyt Kimchiin laitetun chilin määrän, olin vähän huolissani siitä, että miten polttavaa ruoka on. Maistoinkin aluksi kaikkea varovaisesti, mutta hämmästys oli suuri, kun havaitsin, että mitään ongelmia ei ollut. Totta kai ruoka poltteli suussa, mutta ei ollenkaan niin paljon, että se olisi mitenkään rajoittanut syömistä. Kaikki muutkin pitivät ruoasta oikein paljon, ja 10 € osuus koko ruokalaskusta oli oikein käypä hinta erinomaiselle korealaiselle ruoalle. Toivottavasti kevään aikana pääsee maistelemaan vielä enemmänkin kaukaisten maiden erikoisuuksia :)

Itsetehtyä Kimchiä & keitettyä kinkkua (Nälkä haittasi näköjään kuvaajan näköä niin, että pulloja ei voinut huomata siirtää...)